Uskonto on paranoiaa: 'Kaiken takana on jumala jota et koskaan voi paljastaa'.
Uskon viholliskuva on saatanallinen.
Onko profeettaa ilman miekkaa?
Uskovan jumala on kuin vuori, mistä riittää loputtomiin heitettävää ensimmäisen kiven perään.
Saman ainoan jumalan kannattajat käyvät loputtomia uskonsotia toisiaan vastaan ja lähetyssotia muuta maailmaa vastaan.
Ateismi ei kiellä näkymättömyyttä, vain jumalat.
Jumalat vääriä, ihmiset oikeita.
Fatalistin kohtalo on jumalaa vahvempi.
Kun jumala muuttuu ihmiseksi, hän kuolee.
Piru tietää kuinka raamattua luetaan.
Katekismus kysyy vain itseltään.
Uskova opettelee vastaukset niihin kysymyksiin joita hän ei saa tehdä.
Helvetti on ruotsalainen, piru venäläinen.
Ei jumalakaan jumalaan usko vaan itseensä.
Jumala luotiin palvelemaan luojaansa.
Usko taistelee voittaakseen, tiede etsiäkseen yhä vaikeampia vastuksia.
Vanhoilliset valittavat kun virsien nuotit on muutettu ja laulavat kuten ennenkin, nuotin vierestä.
Pyhä ei ole vallan synonyymi.
Pyhyys – raja, loukkaamattomuus, koskemattomuus, ehdottomuus.
Kirkkomme eivät ole pyhiä, ne seisovat keskellä kylää.
