****
Kaukana
on vielä aika,
jolloin surviaisten pilvet
pusertavat
hämärtyvän ilman
tiukasti kurkkuun
ja korviin
omaa elämää vasten.
****
Haikara nappaa
lähelle uineen särjen,
heittämällä kääntää sen,
katsoo sen punaisiin silmiin
ja päästää
sen sitten pakenemaan
nieluunsa.
****
Kaunis on maa
kun silmä vielä
näkee.
*****
Aikaa
Tiheää hämärää
punoo kehrääjän rukki,
minua mittailee
tyvenen lähteensilmän
läpitunkeva katse.
Kauempaa lehdosta
missä kämmekkä herää
nousee mieleeni
lämpimän kesäillan
verentäyteinen humu.
****
Rubecula
Pieni ruskea lintu
nousee illalla kuusen latvaan
livertämään laskevalle auringolle.
Kiitokseksi aurinko
lahjoittaa sille rintaan
iltaruskon värit.
*****
Philomelos
Rastas,
anteeksipyytävän arka,
syöksyy suin päin takaisin
kuusikkoon
kun pihan portti narahtaa.
Vasta illalla kun aurinko
valaisee jo horisontin
alta
uskaltaa hän korkeimman
kuusen huipussa
kertoilla juttuja,
lapsena kuulemiaan,
itselleen ja muillekin.
****
Suo masentaa asukkaansa:
kurkiparin pasuunat,
kapustarinnan pillitys,
kalasääsken voihke,
isokuovin uikutus
ja palokärjen ruikutus,
jokaisella itkijällä tapansa.
****
Tapasin hirven,
auton tönäisemänä,
tien keskikaistan kaiteen alle juuttuneena.
Vain murtunut niska esti häntä lähtemästä,
ilman vihaa,
silmissä vain pelko,
tuntematon uhka: en halua katsoa, vaan
turvaan, metsään, tai jonnekin
rauhaan, omien joukkoon.
Jättäkää yksin. Menkää pois.
*****
Lehto haavoittunut
hakattu
maassa maatuvassa
keltaiset papanat
ja pojat
kasvoivat
ilman aavistusta
kunnes isäntä näki
hämärässä
aavisti asuvan
ja uhan
jonka realisoi
kuten kiintokuutiot
uuteen pirssimersuun.
****
