Aika on suora, sitä kerin.


Oikea tie päättyy minuun, väärä tie alkaa minusta.


Vastarannan kiiskeksi minua nimittelevät toisen rannan nälkäiset kissat.


Juoksuhaudassa ihminen luo omaa hautaansa entistä syvemmäksi.


Hyvä kirja? Kuollut vain tekijälleen.


Kieli elää, säännöt kuolevat.


Jokainen viikko alkaa mustalla maanantailla.


Uskallanko kirjoittaa elämäni tärkeät asiat kuoliaaksi itselleni?


Kunniaa, anteeksipyyntöjä, palkintoja kuolleille. Eivät enää kehtaa torjua niitä.


Enää yksi henkilökohtainen vihollinen. Rajalla, kohta sen yli.


Oman aikani on Haavikko kirjoittanut muistiin, omasta maailmastaan. Kontaktipinta on paperinohut.


Yritin olla
bisnesystävällinen,
en ihmisille.


Keltaiset lehdet
putoavat talveksi.
Alkaa hiljaisuus.