Viikko on kohta siitä kun äänestämällä voitiin vaikuttaa. Käyty keskustelu osoittaa, että mitään muutosta ei taaskaan saatu aikaan. Toki taas saatiin voittajia, "torjuntavoittajia" ja jopa häviäjiäkin, tosin huonoja.


Voittoon kirivät perussuomalaiset. Tutkimukset paljastivat äänestäjien valinneen tämän puolueen 'näpäyttääkseen valtaapitäviä'. Valtaapitävät ovat kuitenkin koko kuluneen viikon pitäneet kovaa polemiikkia muukalaisvastaisuuden noususta. He eivät halua myöntää, että tällä kertaa ne muukalaiset, joita perussuomalaiset protestiäänestäjät vastustivat, ovat kaupunkien demari- ja maalaiskuntien kepulaispamppuja, jotka ovat tottuneet pyörittelemään kotikuntaansa kuin feodaaliherrat ennen vanhaan läänityksiään.


Kokoomus voitti, koska kovina aikoina uskotaan heidän taitoihinsa taloudenhoidossa ja puolue on muutenkin osannut uudistua vanhan kunnon 'sosiaalisen valintatalouden' suuntaan, pois kovimmasta oikeistolaisuudesta. Vihreät voittivat, koska äänestäjät alkavat olla aidosti huolissaan ympäristönsä tilasta, eikä puolueen vahvan ympäristöohjelman tehoa heikennä edes heikko ja hapuileva puoluejohto.


"Torjuntavoittajat" romahtivat näissäkin vaaleissa kannatuksensa ydinalueilla. Puheenjohtajan naama vaihtui, mutta puolue ei itse ole osannut uudistua vielä yhtään. Vasemmistoliiton voi sanoa lopullisesti menettäneen otteen tähän aikaan, ja koko vasemmiston kannattaja- ja kellokaskunta näyttää löytyvän kuudenkympin ja kuoleman välimailta. Nuoremmat viis välittävät luokkasodasta, Marxista ja vielä vähemmän Leninistä kun näkevät pätkätöissään miten vasemmistovetoisen ay-liikkeen veteraanit keskustelevat nykyisin enemmän eläkeyhtiöiden kuin työpaikan väen kanssa. Kumpikin puolue varastaisi mielellään vihreiden ohjelman käyttöönsä huomaamatta lainkaan sitä, että äänestäjät eivät heidän ympäristöpuheisiinsa luota sen enempää kuin työllisyys- tai hyvinvointivaltiopuheisiinkaan. Tavoitteet sinänsä ovat äänestäjien mieleen, mutta toteuttajiksi kaivataan osaavampia ja sitoutuneempia. Kylmän sodan ja YYA:n aikaan aivotoimintansa menettäneet vanhukset eivät tahdo ymmärtää saati hyväksyä, että maailma voi olla muunkin värinen kuin patamusta tai verenpunainen.


Toinen huono häviäjä sai tuntea, mitä mieltä pohjoisen väki on puheenjohtajansa määrittelemästä asioiden tärkeysjärjestyksestä, missä jonkun sattumaheilan kanssa käräjöinti on ajanut ohi kaikesta maakunnissa merkittävästä. Lappi ja Kainuu kiittivät Kemijärven kohtelusta, eteläisemmät alueet kuntaliitoksista. Mitään muutosta ei kuitenkaan ole luvassa, jo hyvän aikaa sitten puheenjohtaja ilmoitti istuvansa pääministerinäkin vielä vuoteen 2015, se kun hänelle sopii. Nytkin syyllisiä haetaan muualta. Kuulemma hallituskumppanit ovat juntteja, vaikka vaalit voittivatkin.


Kahdella valtapuolueella on yhteinen ongelma: minkä tahansa teeman ne ovatkin vaaleihin keksivinään, se kääntyy aina muotoon 'pitäkää meidät vallassa' tai 'nostakaa meidät takaisin valtaan'. Nytkin taisi sumuverho päällä olla joko kodista tai unelmista, mutta valtaa haettiin, vain sen itsensä vuoksi. Sitä että meno jatkuu entisenä vaalien tuloksesta huolimatta voisi nimittää monella tavalla, vieraantumiseksi tai korruptioksi. Joku ehkä muistaa, että Aristoteles käytti 'demokratia' -nimeä haukkumasanana, hänen mielestään kansanvalta kaikkien hyväksi oli politeiaa, sellaisesta me emme ole sen koommin kuulleetkaan.