Tao Te Ching antaa viisaalle neuvoja siitä miten maailman kanssa tullaan toimeen omaa mielenrauhaa menettämättä. Näinä aikoina, kun valtio kaventaa yksilön oikeuksia, puuhailee enintään pätkätöitä nuorille ja vähintään pakkotyötä vanhoille, alentaa niiden veroja joilla on varaa sijoittaa säästönsä globaaliin pörssipeliin ja pitää armeijan varustamista tärkeämpänä kuin uusien työpaikkojen luomista, on hyvä miettiä kohtuuden sisältöä uudelleen. Taolaisuus on protesti kilpailuyhteiskunnalle, ura-ajattelulle ja koska se on henkilökohtaiseen valintaan kannustava, se on toimivampi kuin linkolalaiset utopiat, joissa tiedostava etujoukko pakottaa muita johonkin mihin ne eivät tahdo lähteä mukaan. Yllättävän vähällä ihminen tulee toimeen, jopa silloin kun siihen ei välitöntä pakkoa olisikaan.

Tao Te Ching antaa myös ajateltavaa niille, joiden mielestä aforismi on kuin haiku, tuhansien muotosääntöjen jo viisi vuosituhatta sitten fossiiliksi kivettämä ja joiden tekeminen on enemmän seuraleikkiä tai sanaristikon täyttämistä kuin uuden luomista. Näissä mietelmissä on pääosassa ajatus, pysähdyttävä, järkyttävä, joka pukeutuu arvoiseensa muotoon, löytyi se sitten runosta tai proosasta.

Seuraavat näytteet ovat Pertti Niemisen käännöksiä hänen toimittamastaan kiinalaisen viisauden valikoimasta Keskitie (Tammi, 1955).

 

***

 

Ellei jaloja miehiä pidettäisi arvossa,

kansa ei riitelisi.

Ellei vaikeasti saatavia esineitä pidettäisi arvossa,

kansa ei varastaisi.

Ellei olisi nähtävissä sellaista, mikä herättää haluja,

ihmisten sydämet eivät hämmentyisi.

 

Sen vuoksi viisas hallitsee

tyhjentämällä ihmisten sydämet.

täyttämällä heidän vatsansa,

heikentämällä heidän tahtoaan

ja vahvistamalla heidän luitaan

aina pyrkien pitämään kansan vailla tietoja ja ilman haluja.

Silloin ne, joilla on tieto, eivät rohkene toimia.

Toiminta ilman tekoja

ei jätä mitään säätelemättä.

 

***

 

 

Jätä pyhyys ja hylkää tieto

niin kansa hyötyy satakertaisesti.

Jätä ihmisrakkaus ja hylkää oikeudenmukaisuus

niin kansaan palaa vanhempainkunnioitus ja äidinrakkaus.

Jätä taituruus ja hylkää hyöty

niin varkaat ja rosvot katoavat.

Näissä kolmessa ei ole tarpeeksi, jos ne jäävät kuolleiksi kirjaimiksi,

sen vuoksi

anna kansalle jotakin, mihin se liittyisi:

anna sille nähtäväksi Raa'an Silkin yksinkertaisuus,

anna sille pideltäväksi Veistämätön Puu;

vähennä näin sen itsekkyyttä

ja harvenna haluja!

 

***

 

 

Jos hallitsija on alakuloinen,

kansa on huoleton;

jos hallitsija on itsensä tyytyväinen,

kansa on tyytymätöntä.

Onnen perusta on epäonni,

epäonni kätkeytyy onneen:

kuka tietää niitten rajat?

Ellei ole suoruutta,

suoruus on palautunut kierouteen, hyvyys pahuuteen,

ja ihmiset ovat kulkeneet kauas harhaan.

Sen vuoksi Viisas

tekee kulmikkaaksi hakkaamatta,

särmikkääksi leikkaamatta,

oikoo venyttämättä

ja on kirkastunut, vaikka ei loista.

 

***

 

Pieni valtakunta, vähän kansaa.

Mutta vaikka käytettävissä olisi kymmenen ja sadan miehen työn tekeviä välineitä, niitä ei käytettäisi. Asukkaat suhtautuisivat kuolemaan vakavasti, eikä kukaan vaeltaisi pois; vaikka heillä olisi veneitä ja vaunuja, kukaan ei niihin nousisi; vaikka heillä olisi sota-aseita, kukaan ei niillä harjoittelisi. Kansa saatettaisiin jälleen käyttämään solmunuoria muistiinpanoissaan; ihmiset olisivat tyytyväisiä ruokaansa, he pitäisivät vaatteitaan kauniina ja viihtyisivät asunnoissaan; he iloitsisivat yksinkertaisista tavoistaan. Vaikka naapurivaltakunta olisi silmänkantaman päässä, vaikka kukkojen ja koirien äänet kuuluisivat valtakunnasta toiseen, kansojen asukkaat eläisivät vanhoiksi ja kuolisivat näkemättä toisiaan.

 

***