perjantai, 19. kesäkuu 2009
Rosvoista pahimmat vievät ihmiseltä ajan.
Vanheneminen, kuin jäidenlähtö ajan virrassa.
Kuolema tekee kipeää koko elämän.
Se, joka viimeksi nauraa, nauraa kuollakseen.
Ajan olen jälkeeni jättänyt.
Monen päämäärä on odotus.
Olen tässä. Tulen vaikken ole lähtenyt.
Muutosta ei voi välttää paikalleen jäämällä.
Yksinäistä varjokin seuraa vain velvollisuudesta.
Villakoiria nurkistani eli haikuja, tankoja, aforismeja, mietelmiä, fragmentteja, arvioita ja muita runo- ja proosapätkiä pääosin omin luonto- ym. muistikuvin höystettynä kaikesta päivän ja elämän mittaan mieleen tulleesta.
Jos mieleesi tulee ajatus käyttää sanojani tai kuviani jossakin, ei se ole luvallista ilman lupaani. Keskustelemalla toki sellaisenkin voi saada.
Blogin löytää myös vaikka googlaamalla "Lyhyesti" tai "Lyhyesti Syrinx", vanha osoite näyttää lakanneen toimimasta.
Privat edelleen osoitteeseen yopollo at suomi24.fi
