Kesän aikana on kampanjoitu. Aina ei kuitenkaan viesti mene perille siten kuin kampanjan käynnistäjät ovat kuvitelleet. Tuorein tapaus on Uskalla -kampanja, jonka tarkoitus on asettaa urheilijat ja urheilun kanssa tekemisissä olevat kasvokkain homofobiansa kanssa. Kaappien ovat ovat paukkuneet kiinni joka puolella niin että edes julisteita ei saa näkymään, saati että joku uskaltaisi tulla nimellään keskustelemaan julkisuuteen aiheesta. Tämä on Suomi. Samaan aikaan USA:n presidentti myönsi Vapauden mitalin, korkeimman maansa kunnianosoituksen ihmisoikeustyöstä, muun muassa entiselle tennistähdelle Billie Jean Kingille, joka on näkyvästi puolustanut naisten ja homojen oikeuksia sekä postuumisti Harvey Milkille, jonka kampanjointi homojen puolesta San Franciscossa palkittiin aikoinaan hänelle vaaleissa hävinneen poliittisen vastaehdokkaan tekemällä murhalla. Mutta koska tämä on Suomi, ette ole nähneet uutista tästä missään. Omastakin harrastuksesta tulee mieleen, että saa varmasti vettä Vantaassa virrata hyvän tovin ennen kuin tähän maahan perustetaan sateenkaariväen oma lintukerho, Britanniassa sellainen on ollut jo vuodesta 1994.
Toinen kampanja joka kyllä sai julkisuutta, mutta ei sellaista jota oli ehkä etsinyt, näkyi katukuvassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Vapaa-ajattelijat omaksuivat vastustajiensa taktiikan, tiedättehän Jeesus tulee -laput kadunvarsilla ja sähkötolpissa, ja maksoivat bussien kylkiin ilmoituksia siitä, että jumalaa tuskin on olemassa. Busseja kuljettavat maahanmuuttajat suuttuivat, vuoroja jätettiin ajamatta, mainoksia tärveltiin.
Maassamme on olevinaan uskonnonvapaus. Käytännössä se tarkoittaa, että valtiokirkkoamme siedetään kun se tunkee itsensä joka paikkaan. Uskonto itsessään on aikaa sitten privatisoitu niin että on tahditonta tunnustaa kenellekään omaa uskoaan. Olemme niin yhtenäinen kansakunta ettemme enää tarvitse uskonnon tuomia ryhmäsiteitä joitakin Syrjä-Suomen lestadiolaisia lukuun ottamatta. Maahanmuuttajat tämän kaiken keskellä ovat toisessa asemassa, uskonto on heille tärkeä ryhmää koossapitävä traditio. Hekään eivät sitä meille julista, mutta pitävät sitä oleellisena osana omaa kulttuuriperintöään. Kampanjallaan sekulaarit ateistit, jotka luulivat taistelevansa vähemmistönä enemmistön asenteita vastaan, löysivätkin itsensä enemmistöstä, joka painostaa maahanmuuttajat hylkäämään oman identiteettinsä ja sulautumaan ehdoitta kansakunnan alaluokaksi. Toivottavasti se oli yllätys humanistisuudellaan elämöiville hankkeen puuhahenkilöille, muuten se olisi osoitus siitä että aggressiivinen fundamentalismi löytää jalansijaa jo ateismissakin.
