Mikään ei ole varmaa, toistelee vanha kunnes kuolee.
Mitä hiljemmin kuiskaat, sitä tarkemmin sinua kuunnellaan.
Kuolemanhiljaisuus elävien kesken.
Kuolleet puhuvat elämällään.
Kuoleman jälkeinen aika on elävien murhe.
Kuolemaa et voi haudata.
Osaisinpa kuolla niin ettei se vahingoittaisi tai hyödyttäisi muita kuin itseäni.
Olin astumassa jälleen virtaan kun jalkani petti. Olisin hukkunut ellei outo lautturi olisi saanut minusta otetta. Hän vei minut vastarannalle ennen kuin sain sanottua etten sinne ollut menossa. Täällä istun, oudonnäköisen koiran kaverina odottaen jotakuta joka veisi minut takaisin, enkä näe rantaa miltä lähdin.
Kuollutta ei tarvitse pelastaa, hän on jo pelastunut.
Ihmisen tarkoitus ei ole elää vaan jatkaa elämää.
