***
Uutisissa ollaan järkyttyneitä miten suomalaisten usko kotimaansa talouden kehitykseen on ’yllättäen’ romahtanut. Syyksi tarjotaan euromaiden rahakriisejä. Kukaan ei syytä ikipositiivareita, Kataista, Sailasta, Soinia ja koko taustabändiä hysterian lietsomisesta. Eihän nyt millään voi olla niin että heidän puheensa milloin EU:n romahduksesta, eläkkeiden ja verojen siirtämisestä mummojen maksettavaksi, lapsiperheiden verottamisesta asuntovelastaan ja maahanmuuton kieltämisestä veronmaksupohjan kaventamisen turvaamiseksi olisi kenenkään tulevaisuudenuskoon vaikuttanut, paitsi tietysti kohottavasti. Talvisodan henkeä tarvitaan että saamme jatkossakin maksettua liliuksillemme mitä he ansaitsevat eikä talvisotaakaan käydessä voi välttyä ruumiilta, vajaakuntoisten tapporaha olisikin oiva säästövinkki.
***
Suomenruotsalaisetkin alkavat vähitellen pehmetä pakkoruotsin poistamiselle kouluista. Eihän rehellisesti sanoen koulussa opitulla ruotsinkielellä pärjää siinä mitä varten sen opiskelua on perusteltu, ruotsinkielisten palvelussa heidän omalla äidinkielellään. Tämä pitkään säilynyt pakkokieli onkin enää vain vanhan eliitin tapa muistuttaa siitä kellä valta täällä aiemmin on ollut, halutessaan palveluita omalla kielellään he ovat aikoja sitten osanneet hakeutua omakielisten palveltaviksi. Viranomaispalveluiden siirtyminen nettiin turvaa ruotsinkieliset palvelut tehokkaammin kuin ruotsinkielisten virkamiesten ripottelu pitkin maita. Jaa että sairaalassa pitäisi ainakin saada äidinkielistä palvelua? No, viime lääkärikäynnillä, niin yksityinen lääkäriasema kuin olikin, virolainen siinä minullekin palvelua tarjosi. Kunnalliselta terveysasemalta en olisi saanut edes aikaa.
***
Suomessa ovat nyt tutkitusti pohjoismaiden tylyimmät sosiaalityöntekijät. Täällä sosiaaliväki pitää asiakkaidensa köyhyyttä näiden omana syynä kun muualla köyhyyden syyt nähdään epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ja onnettomissa sattumissa. Yleensä korkeampi koulutus auttaa näkemään asiat laajemmin, mutta Suomessa sosiaalityöntekijöiden koulutus on muita pohjoismaita keskimäärin korkeampi. Taitaakin olla niin että täällä lukeneet ja silti pienipalkkaiselle sosiaalialalle ajautuneet ihmiset purkavat oman epäonnistumisensa kaunaa asiakkaisiinsa.
***
Suomalaiset työskentelevät vuodessa jopa 300 tuntia muiden EU-maiden kansalaisia pidempään. Hienolta kuulostaa, mutta alkaa epäilyttää kun huomaa että tilaston mukaan EU:n ahkerin maa on Kreikka ja jopa Portugalissa ja Italiassa tehdään töitä vielä ahkerammin kuin Suomessa. Työtuntien määrä ei taidakaan kertoa työn tekemisestä ihan kaikkea, ehkei mitään. Totuus taitaakin olla että jos työpäivä on kuusituntinen, siinä tekee herkästi lähes saman määrän töitä kuin 12-tuntisessakin, ihmisen voimat kun eivät uusiudu tyhjästä. Jokainen meistä tuntee työpaikalla tyypin joka tulee ennen muita ja lähtee muiden jälkeen ja tekee kaikki mahdolliset saatavissa olevat ylityövuorot eikä silti saa aikaan juuri mitään koska hän on opetellut lepäämään työnsä ääressä. ”Italialaisesta” työnteosta puhutaan ihan omana käsitteenään, suomalaisten kannattaisi kehittää omaansa siihen suuntaan että työ tehdään työpaikalla ja lepo jossakin muualla.
***
