Vain syyllinen selittää. Miksi kenenkään pitäisi selittää maailmaa?
Moniselitteisiin asioihin tunnemme enemmän syyllisyyttä.
Selittämättömät asiat sysäämme yleissyylliselle, nimeämme sen kohtaloksi, sattumaksi, jumalaksi. Joku nimi sillekin on annettava jotta se olisi uskottava.
Jos ikävään kuolisi, tämän maailman pitäisi olla paljon nykyistä iloisempi.
Se, että ihminen on kehittynyt apinasta osoittaa ettei evoluutiolla ole suuntaa eikä tarkoitusta eikä kehitys ole täydellistymistä.
Jotkut tuomitsevat ihmisen epäonnistuneeksi jos eivät löydä hänestä moitittavaa.
Ainut todellinen luonnevika on nimittää muiden luonteiden ominaisuuksia vioiksi.
Kun avaamme silmämme yksi kerrallaan, huomaamme että ensimmäinen silmä näkee uhat, toinen mahdollisuudet.
Ne jotka kuuntelevat omaatuntoaan eivät pääse historiaan.
Varjoni ei katoa vaikka katsoisin aina aurinkoon, sen sijaan muuttuisin sokeaksi.
Voimasta näemme vain sen vaikutukset.