Täällä etelässä linnut ovat pesineet jo jos pesiä aikoivat, ja valmistautuvat toiseen kertaan jos lajilla sellainen on tapana.

 




Vesilinnut tyytyvät yhteen kertaan ja kun poikaset kuoriutuvat, myös emot pudottavat siipisulkansa ja kasvattavat uudet samaan tahtiin poikueensa kanssa.

 




Pääkaupunkiseudun rannoilla valkoposkihanhien poikueet keräävät luonnosta vieraantuneiden vihoja,

 




Vihaajat ovat kuitenkin yleensä paljon puistattavamman näköisiä kuin vihaamansa,

 




telkkien pojat saavat olla rauhassa lammella ja ohikulkijat heittävät niille pullanmuruja siinä kuin perinteisemmillekin pullasorsille.

 





Huomasin että blogiini on kertynyt jo tuhat postausta. Se ei ole syy lopettaa, ei edes keskeyttää, mutta lähden tästä nyt katselemaan kesää muualle Suomeen, enkä viitsi konetta mukaani ottaa.

 

 

Tulen ensi kuun puolella takaisin, ehkä muutaman uuden kuvan kanssa.
 

 



Viime päivinä blogiini ovat kommentteja jättäneet vain spammirobotit joten niitä varten jätän taas päälle kirjaintunnistuslukon, joka tietysti saattaa muitakin ärsyttää. Selviän kuitenkin helpommalla kuin että joutuisin perkaamaan roskat pois joskus tuloni jälkeen.