Maalasin pirun seinälle, väittivät omakuvaksi.
Huono kritiikki, yksilöimätöntä hymistelyä.
Mieluummin olen naiivi kuin vilpitön. Naiiviksi olen syntynyt, vilpittömäksi oppinut.
Ihmisen ei kannata kirjoittaa mitään mitä hän ei voi signeerata.
Pääni on täynnä, tahdoin sitä tai en, mutta onneksi ei sentään ajatuksista.
Ajatukset voi aina hylätä, jos ne alkavat ahdistaa.
Entä kun ei ole muuta hylättävää kuin ajatuksensa?
Lopettaminen on yhtä vaikeaa kuin aloittaminen. Vaikeinta on saada jotakin aikaan.
