Ei kannata puhua siitä mitä yritti tehdä vaan siitä mitä onnistui tekemään.
Vaikka itsekritiikki satakertaistuisi nykyisestä, taiteilijoiksi tahtovia olisi silti satakertaisesti liikaa kykyihin verrattuna.
Itsekritiikissäkin on taso minkä jälkeen sen nostaminen ei enää paranna suoritusta vaan tuhoaa sen.
Niin lahjaton että unissaankin katsoi menneen päivän uusintoja.
Uni muistuttaa elettyä päivää yhtä paljon kuin siitä aikanaan kirjoitettu historia.
Uni on syvää mutta sen pinnalla osaan kellua.
Huonoa taidetta on kuin hyttysiä, niidenkään läiskimisestä ei puhuta lynkkaamisena, teloituksena tai murskaamisena.
Arvottoman arvosteleminen on arvotonta. 
