keskiviikko, 5. syyskuu 2012
Luojan luonto
Luominen päättyy luovutukseen.
Luova kaivelee kuoppia ja synnyttää lähteitä.
Mikä tahansa analyysi hukkaa osan kokonaisuudesta. Mikä tahansa synteesi muuttaa osien summan joksikin muuksi.
Kapuavat ainetta pitkin kohti aineetonta. Aina ovat tikapuut loppuneet ja vasta siitä alkavat haasteet.
Alkionkehityskin osoittaa ettei ihminen ole osiensa summa vaan muuttuva kokonaisuus.
Millään oliolla, elollisella tai elottomalla, ei ole alkuperäistä olotilaa mihin se voitaisiin palauttaa.
Susi on ihmiselle susi, sudelle ihminen.
Kohdatessamme villin norsun, puhvelin tai sarvikuonon meitä ei rauhoita tieto että ne syövät vain kasveja.