Työssä viettämäni yön jälkeen katsoin vanhassa kotikunnassani pidetyn kaksituntisen vaaliväittelyn, osittain tietysti nähdäkseni onko maisemassa mitään tuttua, paikkoja tai henkilöitä. Ei ollut, vain tämä ulkoa paikalle tuotu show tähtineen ja käsikirjoituksineen.
Pari juttua siinä kuitenkin mieleen jäi. Yksi oli kuntien tehtävät ja kansalaisten yhdenvertaisuusvaatimusten suhtautuminen siihen. Toinen oli palveluiden yksityistäminen.
Itse olen asunut aika monella paikkakunnalla kiintymättä mihinkään erityisesti ja olen niitä, jotka työesteiden loppuessa valitsevat uuden asuinpaikkansa ihan omien henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden mukaan. Suomessa on eurooppalaisittain aika outo kuntamalli. Tehtäviä kunnilla on paljon, ja lisää tulee koko ajan. Valtio vaatii kansalaisilleen yhdenvertaista kohtelua. Kun kunta ei siihen taloudellisesti pysty, valtio jakaa niille rahaa, mikä tarkoittaa että rikkaat kunnat rahoittavat myös köyhien palveluita.
Miksi näin pitäisi olla? Miksi kunta ei voi olla sen kokoinen kuin itse haluaa? Miksi kunnan pitää tarjota joka puolella samat palvelut kaikille vaikka siinä ei ole mitään järkeä? Miksi ei voi olla niin, että kunta laittaa rahansa siihen minkä katsoo asukkailleen tärkeäksi? Ja miksi valtio ei itse järjestä niitä palveluita joissa se vaatii kansalaisten yhdenvertaista kohtelua? Miksi Kansallisoopperan sijoitusta ei päätetä kuntien välisen tarjouskilpailun perusteella? Miksi kunta ei voisi ostaa palveluitaan yksityisiltä, joiden monopolikehitystä valtio hidastaisi rajoittamalla valtiollisen markkinaosuuden ylärajan vaikka 25 prosentiksi? Palvelut loisivat paljon yksityisiä pienyrityksiä, vain keskushallinnnon byrokraateilta lähtisi työpaikkoja, mutta hekin voisivat kai opetella jotakin tuottavaa työtä. Samalla voisi lopettaa kaikki muutkin organisaatiotasot, joihin päättäjiä ei valita vaaleissa, kuten läänit, maakunnat ja kuntainliitot. Olisi vain kunta ja valtio, joista valtio tarjoaa yhdenvertaisuutta vaativat palvelut ja kunnat tai yksityiset sitten paikallista ekstraa. Jos valtio ei katso voivansa perustaa kuntaan vaikka koulua tai terveyskeskusta, kunta voisi yrittää houkutella yksityisiä tekemään sellaisen alueelleen jos mahdollisuuksia on.
Antaa kuntien kilpailla vapaasti ja olla pieniä jos niin haluavat. Antaa ihmisten valita. Kittilästä ei tule Helsinkiä vaikka kuinka yhdenvertaisuutta vaadittaisiin eikä sitä tule silläkään että 500000 Suomen pohjoisinta asukasta kasattaisiin saman kunnannimen alle. Kummallakin on omat vahvuutensa ja kaiken valtiollisesti tärkeän ei ole pakko pakkautua Senaatintorin tai Töölönlahden laidoille.
