(K.Kontio: Oman elämänsä keisarit. TST r.y./Monitaito-projekti 2008, 86 sivua)

Turusta tulee tähän vuoteen jo toinen aforismeja kirjoittava nainen. Tällä kertaa teos on lähempänä perinteistä mietelmäkokoelmaa, tosin neljässä kirjan viidestä luvusta on yksi tai useampi runokin.


Kontion aforismit ovat perinteisen lyhyitä, muodoltaan tiiviitä ja sisällöltään mietelmällisiä, toteavia "avaimia elämän ongelmiin". Perinteisiin paradokseihin tai sanaleikkeihin Kontio ei turvaudu lainkaan. Otteeltaan kirja sopii hyvin klassisen viisauskirjallisuuden jatkajaksi. Kirjan luonne on henkinen, mutta ei välttämättä hengellinen, vaikka kolmannen luvun otsikko on Kaikkeuden Jumala. Totuuden, hengen, Motiivin, suunnan löytäminen riittää. Muut luvut käsittelevät luontoa, psykologiaa, ihmistä vihollisena ja filosofiaa. Se, mihin tilaan ihminen on itsensä ja maailmansa muokannut, ei kirjoittajaa miellytä, vaan annetut avaimet sopivat oviin, jotka johtavat egoismista ja materiakeskeisyydestä poispäin. Sanajärjestykseen ja välimerkkien käyttöön on jäänyt tai jätetty piirteitä, jotka tuovat mieleeni suomalaisen aforismin alkutaipaleen tekijät lähes vuosisadan takaa.

Kirjan visuaalinen ilme on avara. Lauseita on tavallisesti kaksi sivua kohden ja kuvat, joita on runsaasti, vievät sivun kerrallaan. Kuvat ovat sävyiltään muokattuja, sivuillaan kuin taulut seinillä. Kapea musta ääriviiva rajaa valkeat passepartout, alhaalta muita sivuja leveämmät, joiden keskelle kuvat jäävät kuin ilmaan. Henkilökohtaisesti pidin ratkaisusta, että kuvat eivät yritä selittää lauseita, vaan johdattelevat lukijaa miettimään asioita vielä sanoja avarammin.


Kirjasta kiinnostuneet voivat löytää sen ainakin Omakustanne.fi -sivuston kautta tai tilaamalla suoraan myös TST r.y.-stä. Tähän loppuun muutama esimerkki kirjan lauseista:


Ketjureaktio - kuuluisi aavistaa.


Tasapaino - yhtä paljon etsintää kuin irtipäästämistä.


Joka taistelee itseään vastaan ei voi luopua.


Irtipäästäminen antaa vapauden.


Lapsi - pian hänkin kelpaa todistajaksi.