Maailma paranee koko ajan. Euroopan Unionilla on nyt perustuslaki, parlamentti, ulkoministeri, presidentti, kansallislaulu, lippu, yhtenäinen lainsäädäntö ja maailman vahvin talous. Henry Kissingerillä olisi nyt puhelinnumero jota hän aikoinaan kaipaili tänne soittaakseen, valitettavasti hänellä ei taida enää olla asiaa, joka siinä numerossa olevaa kiinnostaisi.

Henkilövalintoja moitittiin värittömiksi, mutta saattaa olla unionin etu ettei kummallakaan johtohahmolla ole niin isoa egoa että oma persoona ja edustuspersoona menisivät sekaisin. Uuden presidentin erityisharrastuksena on monessa kommentaarissa mainittu haikujen teko. Siihenhän minäkin olen syyllistynyt, ja tietysti belgialaisesta kun oli kysymys, tuli etsimättä mieleen vuosien takaiset haikusessiot

Rihmaston pöytälaatikossa

, joihin osallistui myös nimimerkki

Hanhensulka

silloisesta majapaikastaan joka taisi olla hyvinkin lähellä tuota Brysseliä. Eipä ole aikoihin hänestäkään kuulunut, ja blogin perusteella taitaa asua jo Australiassa.

Joka tapauksessa, haikuilu ja muukin mietiskely on siis mainio tapa viettää vapaata aikaansa, ja parhaimmillaan kehittää persoonaa sopivaksi vaativimpiinkin johtotehtäviin.