Ensimmäinen salaisuuteni vei viattomuuteni.
Ahkera isä opettaa pojastaan laiskan, ja koska ahkeruus on suhteellista, ihminen menettää ennen pitkää kokonaan kykynsä tehdä työtä.
Ne, jotka saarnaavat epäitsekkyyden hyveestä, ovat aina lähellä jos aiomme todella lahjoittaa jotakin.
Ne, jotka aina syyllistävät meitä ja sanovat meidän olevan elämämme velkaa milloin millekin, ottavat mielellään vastaan kaikki sovitusuhrimme minkä tahansa esittämänsä velkojan puolesta.
Vaikka tyytyisimme arvostelemaan ihmisiä sen mukaan, mitä he ovat, huomaamme, että useimpien ansiot ovat vanhemmilta perittyjä tai perinnöllä ostettuja.
Ahkeran murheet pysyvät sopivan kokoisina.
Laiskan ei kannata vältellä työtä sillä verukkeella että tekisi enemmän virheitä, koska virheet syntyvät itsestään. Työ on niiden korjaamista.
Geenit ovat ainoat ylpeilyn arvoiset lahjat.
