Olette riistäneet minulta nimen, muutunko tuntemattomaksi ilman nimeä? Eikö nimi ole muiden minulle ansioistani antama merkki, leima, jonka he haluavat minun kantavan esimerkkinä muille? Minuuttani ei nimen vieminen poista, senhän te luulette minulta ottaneenne?

 

Minä teen koko ajan, ovatko tekoja muka vain ne, jotka kelpaavat nimeksi? Entä te nimekkäät, paljonko arvostan tekojanne, joilla olette nimenne ansainneet? Te, jotka sanotte vallanneenne tämän maan, oliko täällä ennen meitä ketään? Te, jotka sanotte voittaneenne vihollisemme, oliko meillä vihollisia ennen kuin hyökkäsitte heidän kimppuunsa? Te, jotka sanotte huolehtivanne heimomme tarpeista, kuka kerää ravintomme, valmistaa vaatteemme ja rakentaa asumuksemme, te? Uskotteko itsekään?

 

Tekö määräätte sateiden tulon, teidänkö tuomaa on metsien riista ja jokien kalat? Teidänkö taikanne saa keväällä puut lehtimään, öisin tähdet nousemaan ja syksyisin ukkosen tasaantumaan? Eikö teidän noitumanne sade lankea samalla myös vihollistemme sadolle? Emmekö kärsi nyt nälkää yhdessä heidän kanssaan?

 

Miten heimomme jumala voi olla parempi kuin naapuriemme, kun kaikki näytämme kuolevan puutteeseen? Miten voitte tietää, mikä uhri jumalaamme miellyttää, kun se kuitenkin pysyy mykkänä pyynnöillemme?

 

Minutko muka muistetaan ikuisesti jumalan valittuna? Eikö ole oikein pitää valittuina niitä, jotka saavat elää? Mitä perheeni ja palvelijani ovat tehneet, että hekin näin ansaitsevat jumalamme armon? Uskallatteko myöntää, että jumalamme valinta on teidän valintanne? Kuka meistä on pyytänyt tätä suosionosoitusta?

 

Tiedätte, että halveksin armeijaa, joka tarvitaan pidättämään minut, vangitsemaan perheeni ja talonväkeni, mutta tiedättekö että muut halveksivat samaa armeijaa samalla tavalla samasta syystä?

 

Uskotteko vakavissanne, ettei kukaan näistä pyhälle vuorelle kokoontuneista heimomme miehistä ajattele itseään minun paikalleni? Entä kun kuivuus jatkuu vielä kuukauden, kenen vuoro on silloin? Entä jos nämä miehet päättävät vaihtaa papistonsa? Eivätkö papit seurustelekin eniten jumalamme kanssa? Jos jumala on todella vihainen, eikö hänen pitäisi olla vihainen juuri niille, jotka puhuvat hänelle koko heimomme nimissä, kuitenkin vain omaa etuaan ajatellen?

 

Olen sotani hävinnyt, te luulette voittaneenne, tehkää siis tahtonne mukaan, mutta tietäkää että kostoni on jumalaanne mahtavampi!

 

He tekivät.

 

Kävi kuten hän ennusti: kuivuus jatkui, merivirta oli kääntynyt eikä tuntenut enää jumalaa, joka kuihtui ja kuoli heimonsa mukana laajenevalle aavikolle. Kojootit kuljettivat kuivuneet luut autiuteen ja muuttivat muualle.