Kroisos oli rikas koska keksi rahan. Rikkaaksi hän tuli sillä että ymmärsi jakaa sitä muillekin.
Pula-aika? Eikö se ole se kun kaikilla on rahaa eikä kenelläkään mitään mihin sen vaihtaisi?
Tyhmä luulee rikastuvansa henkisesti kun pitää kukkaronsa aina tyhjänä.
”Raha tuo onnea”, sanoi keinottelija kunnes joutui palkkamurhaajan tappamaksi.
Aatelisista on helppo erottaa kuka on typerä. Hänellä ei ole rahaa.
Raha on kuin ilma jota hengitämme. Emme voi valita minkälaisen rosvon käsissä tai keuhkoissa ne ovat jo käyneet.
Raha on kuin järkäle kallion laella. Koskaan ei tiedä saako joku päähänsä käyttää sitä, ja silloin köyhien on paras suojautua pois alta katsomaan mitä rahalla saa aikaan.
Vain hullu kerää rahaa. Viisas kerää valtaa joka tosin aluksi on sama asia. Sisyfos oli ikuinen rahankerääjä.
Jo Chamfort huomasi että sitä onnellisempi ihminen on mitä vähemmän hänen omaisuutensa riippuu pörssikursseista.
Rahalla on sama vetovoima kuin massalla. Mitä suurempi kasa rahaa, sitä enemmän se vetää puoleensa. Hyvin harva on tarpeeksi rahaton pystyäkseen vastustamaan sen vetovoimaa.
Suuri raha laskee valtaansa koko ajan.
Voitto on voitto, voitonjako sen hävittämistä.